tiistai 20. marraskuuta 2012

Lupauksia ja käytäntöjä!

Olen tässä muutaman päivän aikana pohtinut syitä lihoamiselleni.

Luin taannoin artikkelin lounastavoista. Ihmiset, jotka käyvät lounaalla ulkona syömässä lihoavat keskimäärin enemmän kuin he, jotka syövät töissä omia eväitä. Syön itse melko usein eväitä, mutta ulkonakin tulee syötyä ehkä vähän liiankin usein. Siellä kun harvemmin mitään kovin terveellistä tulee tungettua suuhun. Ja ne annoskoot. Varsinkin buffetissa tulee ahmittua ruokaa koko armeijan edestä ja olo on sen mukainen lounaan jälkeen. Mikähän siinä on, että pitää aina syödä itsensä niin ähkyyn..? Eikö sitä syömistä voisi lopettaa kun tuntee olevansa täysi? Ehkä lapsuudesta on jäänyt takaraivoon tapa, että lautanen pitää syödä aina tyhjäksi.

Annoskokoa olen yrittänyt seurata myös kotona ja tuntuu että syön usein yhtä paljon kuin mieheni, eli ihan liikaa kokoiselleni. Tästä lähin pyrin (sekä töissä että kotona) kiinnittämään enemmän huomiota annoskokoihin. Syön hitaammin, jotta huomaan helpommin, koska vatsa on täynnä. Töissä on tosin hankala syödä hitaasti, koska nyt jo olen se hitain syöjä aina. Pitänee ottaa vielä useammin omat eväät mukaan töihin. Eilen tein ruoaksi pitkästä aikaa kukkakaalimuussia ja jauhelihakastiketta. Sitä jäi vielä täksi päiväksi töhinkin, joten ainakin tänään lounas menee hyvin.


Tähän mennessä olen siis huomannut seuraavat lihottavat asiat elämässäni (ruokavaliossani):
1. Alkoholi
          Lupaus: juon vähemmän alkoholia
          Käytännössä: vähemmän/pienempiä annoksia kerralla, ei koskaan "muuten vaan"
2. Lounas ulkona
          Lupaus: syön terveellisemmän lounaan
          Käytännössä: syön omia eväitä, valitsen terveellisemmän lounaspaikan ulkona
3. Annoskoot
          Lupaus: syön pienempiä annoksia
          Käytännössä: syön hitaammin ja tunnustelen milloin olen täynnä, jätän ruoan lautaselle, jos on täysi olo


Olen myös innostunut leipomaan kotona (ei välttämättä lihottava tekijä). Mantelileivät ovat todella hyviä ja helppoja tehdä: 4 munaa, 1 pussi mantelijauhetta, 4dl juustoraastetta, maun mukaan seesami- ja pellavansiemeniä, ripaus suolaa, 1-2tl leivinjauhetta - ~15min uunissa 225 asteessa. Tästä annoksesta tein sunnuntaina 15kpl pieniä leipiä - maanantaina illalla niistä oli 4 jäljellä meidän kahden hengen perheessä. Mies tykkää näistä aivan hirveästi. Nyt olen suunnitellut korvaavani ainakin osan mantelijauheesta leseillä tai rouheella (ruista kiinnostaisi kokeilla). Katsotaan mitä saan aikaiseksi. Onko jollain jotain muita hyviä ohjeita gluteenittoman/vehnättömän leivän leipomiseksi? En ole allerginen, mutta olen yrittänyt vehnää vähentää ruokavaliostani. S-Kaupoista saa myös todella hyvää tattarinäkkäriä - luomua ja gluteenitonta. En ole muista gluteenittomista näkkäreistä tykännyt yhtään näin paljoa.

Toinen leipomis-innostukseni on juustokakut. Näitä tulee onneksi tehtyä vain juhlia varten, eikä siis ole jokapäiväistä. Valkosuklaa-juustokakku on ehdoton lempparini. Reilun viikon päästä on synttärini ja sinne saan leipoa taas kakkuja. Suunnitelmassa olisi, että tekisin sukulaisille jonkun juustokakun ja illaksi kavereille voileipäkakun, koska olisi hyvä syödä jotain suolaista kun nautiskelee alkoholia. Silloin pidän taukopäivän hoikistumisesta ja nautin synttäreistäni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 

Seuraa blogiani sähköpostilla