Punnituspäivä

Vaaka ei ollut tänään yhtään armollinen, vaan heitti esille luvut 63,6 kg. Ilmeisesti tuon edellisen punnituksen niinkin pieni arvo johtui sitten kaalikeitosta ja niistä ananaksista, joita söin edellisenä iltana. Toki painonnousu johtuu varmasti myös viikonloppuna syödyistä sipseistä ja karkeista ja firman pikkujouluista ja eilen tuli taas käytyä lounaalla buffetissa syömässä (liikaa). Mutta ainakin se on vähemmän kuin aloituspaino, joten alaspäin on tästä vain suunta edelleen. Firman pikkujoulut on onneksi vain kerran vuodessa ja sipsiä ja karkkiakin tulee onneksi todella harvoin ostettua kotiin.

Tiistaina oli reidet koko päivän kipeät maanantain spinning maratonin jäljiltä. Ohjaajat suosittelivat, että tiistaina kannattaa tehdä joku kevyt palauttava harjoitus. Mä päätin hoitaa tuon kevyen harjoituksen joulushoppailujen lomassa. Tuli siis töiden jälkeen käveltyä muutama tunti kaupasta toiseen pohdiskellen, mitähän sitä sukulaisille ostaisi. Kauhean vähän on tullut mitään toivomuksia. Olen itse alkanut aina tekemään ennen joulua listaa, että mitä oikeasti tarvitsee tai mitä kotoa puuttuu. Muiden on niin helppo ostaa sitten mulle kaikkea kivaa, eikä tule mitään turhaa tavaraa liikaa. :D Mutta tuo tiistain muutaman tunnin rento käppäily selkeesti auttoi reisiin, eikä ne kovin kipeät enää olleet eilen. Kävin jopa kuntosalilla taas juoksemassa. Juoksin 4 km aikaan 31 min ja 15 sek. Tuo meni melko helposti ja tuntuu, että juoksukunto on kohonnut ihan hurjasti tässä. "Syytän" myös plyo:a kunnonkohoamisesta. Tuntuu, etten enää hengästy yhtään niin helposti juostessa/pyöräilessä kun aikasemmin, vaikka en siellä ole kun vasta pari kertaa käynyt. Tänään se olisi taas vuorossa töiden jälkeen! En myöskään malta odottaa vuodenvaihteen jälkeen alkavia muita uusia 30 min super-rankkoja tehotreenejä. Jos niitä saisi ujutettua viikkoon mukaan pari, kolmen juoksulenkin ja muiden lisäksi. :D

Jokunen päivä sitten kirjoittelin blogitekstiä syömisistäni, mutta blogger valitteli ettei pysty tallentaa. Päätin sitten kopioida tietyn väliajoin tekstin notepädiin, jotta se ei ainakaan kokonaan katoaisi, jos jotain hirveää tapahtuisi. Pastesin sitten vahingossa pätkän kirjoituksiani myös miehelleni. Näin tuli vahingossa kerrottua hänelle, että kirjoitan ruokapäiväkirjaa (jätin laihdutusblogin edelleen mainitsematta) ja koitan hieman hoikentua. Uskoisin hänen jo aikaisemminkin arvelleen, että yritän hoikentua, mutta ei siitä ollut pahemmin juteltu, että kuinka tosissani olen. Noh, nyt hän ainakin tietää miksi, jos en jotain halua syödä tai juoda. :D

Loppuun vielä vähän yhteenvetoa, miten alkuviikon ruokailut ja liikunnat on mennyt (klikkaamalla saa suuremmaksi):

Mukavaa joulunodotusta kaikille! :)